torstai 11. lokakuuta 2012

Blinit


Poikaystäväni rakastaa mätiä smetanan ja sipulin kera, joten niitä tulee syötyä aika usein. Blinejä olemme joitakin kertoja tehneet mädin kaveriksi, mutta ne ovat aina onnistuneet suhteellisen huonosti. Kerran teimme siten, että taikinaan tuli käydä yön yli jääkaapissa ja näin saada se blinien tietty maku. Toisella kerralla käytimme bulgarian jogurttia taikinassa. Kumpikaan tapa ei ole osoittautunut hyväksi, joten tällä kertaa kokeilimme taas uutta reseptiä. Onneksi kokeilimme, koska nyt blineistä tuli todella maukkaita, vaikka ensimmäisellä valmistuskerralla unohdimme taikinasta pois vaahdotetun valkuaisen. Blinit Strömsön tapaan -resepti löytyi Ylen sivuilta. Kannattaa käyttää paistamiseen runsaasti voita, jotta blineistä tulee ihanan rapsakoita.


Minä puolestaan rakastan kun pöydässä on paljon erilaista naposteltavaa, joten seuralaisia blineille oli runsaasti. Mätejä oli kolmenlaista: lohen, siian ja merilevästä valmistettua mustaa "mätiä". Näiden seurana oli tietenkin smetanaa, punasipulia ja mustapippuria. Paria päivää aikaisemmin olimme graavanneet lohta kahdella tapaa, joten sitä oli myös tarjolla. Lisäksi oli savusimpukoita, cocktailkurkkuja, artisokansydämiä, pepperoneja, säilöttyä mustekalaa, kasvistikkuja ja dippiä niiden kanssa. Seuraksi vielä mereneläville sopiva valkkari, hyvä seura ja ilta on taattu!



Blinit:

10 g hiivaa
2 ½ dl kädenlämpöistä maitoa
1 ½ dl tattarijauhoja
1 dl vehnäjauhoja
¾ dl kermaviiliä
1 munankeltuainen
1 maustemitta suolaa
1 munanvalkuainen
hieman voita

Murenna hiiva maitoon. Lisää jauhot, kermaviili, keltuainen ja suola. Vatkaa taikina tasaiseksi ja anna sen nousta vähintään puoli tuntia. Vatkaa sillä aikaa valkuainen kovaksi vaahdoksi. Sekoita se varovasti taikinaan. Jos teet taikinan etukäteen, vaahdota valkuainen ja lisää se vasta juuri ennen paistamista. Paista blinit pienessä määrässä voita lettupannulla.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kungfu Girl Riesling

Nimen lisäksi myös etiketti kiinnittää huomiota
Aivan pakko hehkuttaa! Kesällä tuli törmättyä Kungfu Girl -valkoviiniin ravintola sipulissa ja KOM-ravintolassa. Yleensä en niin piittaa valkoviinistä, mutta tämä oli erittäin hyvää. Alkosta tuotetta tuli kyseltyä, mutta kesällä sitä ei vielä valikoimassa ollut. Pari viikkoa sitten satuimme kysymään tuotteen tilausmahdollisuutta Alkon kautta ja yllätykseksemme saimme kuulla, että tuote oli tullut valikoimaan muutamaa päivää aikaisemmin!

Viiniä kuvataan puolikuivaksi, erittäin hapokkaaksi, makean limettiseksi, päärynäiseksi, kevyen hunajameloniseksi ja mineraaliseksi. Se sopii hyvin aasialaisen ruoan kanssa, mutta myös kanan, vähärasvaisen kalan ja grilliruoan kanssa. Hintaa viinillä on 14,98 euroa, mutta mielestäni se on hintansa arvoinen. Suosittelen kokeilemaan jos hyvä valkoviini vähänkin kiinnostaa. Nyt pitääkin keksiä joku hyvä aasialainen ruoka jonka seuraksi viinitelineessä odottavan pullon voisi korkata!

torstai 20. syyskuuta 2012

Graavilohi kahdella tapaa

 


Olen pitkään halunnut tehdä itse graavilohta, mutta jotenkin sen tekeminen on vain päässyt jäämään. Viime viikonloppuna kaupasta lähti mukaan kokonainen lohi, josta tulikin sitten tehtyä kahta erilaista graavilohta. Ensimmäinen oli perinteinen, suolalla ja pippurilla maustettu graavilohi. Toinen oli punajuurigraavattua ja mausteetkin olivat hieman tavallisesta poikkeavampia.

Perinteisen graavilohen ohje on otettu ihan Pirkan sivuilta. Punajuurigraavatun lohen ohje on Annie Riggsin kirjasta Lahjoja keittiöstä. Kummatkin lohet onnistuivat erittäin hyvin. Jotenkin kuvittelin, että emme voisi päihittää kaupasta ostettua graavilohta, mutta itse tehty oli niin paljon parempaa! Perinteiseen loheen meni huolimattoman lukemisen vuoksi valkopippurit kokonaisina, mutta silti lopputulos oli hyvä. Punajuuri teki lohesta todella nättiä, joten jos haluat vähänkin näyttävyyttä loheen, niin suosittelen ehdottomasti punajuurigraavausta. Punajuuri ei mielestäni lohessa maistunut. Aluksi mietin, että koko lohi tulisi olemaan kauttaaltaan punainen, koska lohi oli sen verran ohut, mutta näin ei onneksi käynyt.


Graavilohi on niin hyvää tuoreen ruisleivän ja tillin kanssa. Tämän yhdistelmän lisäksi graavilohet tulivat tarjolle blinien kanssa.

                                                                                                                                        


Perinteinen graavilohi, 10 annosta

n. 700 g lohifileetä
1 1/2 rkl karkeaa merisuolaa
1-2 tl sokeria
1 tl kokonaisia valkopippureita
tilliä
1/2 sitruunaa














Pane lohifilee leikkuulaudalle nahkapuoli alaspäin. Poista ruodot tarvittaessa. Ripottele pinnalle tasaisesti merisuolaa, sokeria ja rouhittua valkopippuria. Asettele tillin oksia lohen pinnalle. Leikkaa filee kahtia ja nosta palat päällekkäin lihapuolet vastakkain. Peitä kala tiiviisti kelmulla ja foliolla.

Anna kalan suolaantua jääkaapissa 1-2 vuorokautta. Kääntele kalapakettia välillä, jotta kala suolaantuu tasaisesti. Poista tillinoksat ja irtoavat mausteet kalan pinnalta.

Leikkaa kala ohuiksi viipaleiksi ja kierrä viipaleet ruusukkeiksi tarjoiluvadille. Koristele sitruunalohkoilla ja tillillä.
                                                                                                                                         


Punajuurigraavattu lohi, 6 annosta

3 keskikokoista raakaa punajuurta
2 tl kokonaisia mustapippureita
2 tl fenkolinsiemeniä
4 katajanmarjaa
100 g karkeaa merisuolaa
3/4 dl ruokokidesokeria
1 luomusitruunan raastettu kuori
4 reilua rkl tillisilppua
1 1/4 kg ruodotonta lohifileetä
4 rkl kirkasta viinaa


Kuori punajuuret ja raasta ne karkeaksi raasteeksi isoon kulhoon. Rouhi mustapippurit, fenkolinsiemenet ja katajanmarjat huhmareessa ja lisää seos punajuuriraasteeseen. Lisää suola, sokeri, sitruunankuori ja 2 rkl tillisilppua ja sekoita hyvin. 

Aseta isoon laakeaan uunivuokaan kolme kerrosta isoja muovikelmupaloja. Levitä kolmasosa punajuuriseoksesta kelmun keskelle ja nosta lohifilee sen päälle nahkapuoli alaspäin. Levitä loput punajuuriseoksesta lohen pinnalle ja pirskota päälle viinaa. Kääri lohi tiiviiksi paketiksi muovikelmuun, nosta kalan päälle toinen uunivuoka ja aseta painoksi esimerkiksi muutama säilyketölkki. Anna lohen maustua jääkaapissa 2 päivää.

Puhdista suola lohesta mahdollisimman tarkoin ja taputtele kala kuivaksi talouspaperilla. Ripottele pinnalle loput tillisilpusta. Leikkaa kala ohuiksi viipaleiksi ja tarjoa. Kala säilyy jääkaapissa suojattuna 4-5- päivää.


                                                                                                                                        

















Kaalikääryleet




Valmiit kaalikääryleet, näyttävät palaneilta, mutta eivät sitä oikeasti olleet.
Kaalikääryleet on yksi parhaista asioista syksyssä! Tästä huolimatta täydellistä reseptiä ei vielä ole löytynyt. Yleensä ne vanhimmat ja perinteikkäimmät reseptit ovat parhaita, joten päätin kokeilla kääryleitä Mysi Lahtisen reseptillä.

Kääryleiden teko vaati paljon aikaa, koska ne ovat vasta syömävalmiita toisena päivänä. Tämä sopi meidän talouteen mainiosti, koska perjantaina aloitimme kääryleiden valmistamisen ja lauantaina 20km vaelluksen jälkeen tyrkkäsimme yön yli muhentuneet kaalikääryleet uuniin hitaasti lämpenemään. Mikä sen ihananpaa kuin maukas ruoka pitkän ulkoilun jälkeen!

Reseptiin voisin lisätä vielä sen, että kaalin ranka kannattaa leikata veitsellä ohuemmaksi ennen kääryleen käärimistä, koska näin sen saa paremmin rullalle.

Kääryle ennen käärimistä
Kääryleet olivat hyviä, mutta silti joku puuttui. Odotin kääryleistä ihanan siirappisen makeita, mutta ne olivat vähän vaisuja. Riisin sijasta käytin ohrasuurimoita, mutta muuten noudatin ohjetta orjallisesti. Käytin kuohukermaa, kuten reseptissä painotettiin, mutta mielestäni pienempikin määrä olisi riittänyt. Tokan päivän jälkeen pyöräytin kääryleiden päälle runsaasti suolaa ja kaadoin oikein paljon siirappia perään. Kolmantena päivänä kääryleet alkoivat jo vastata paremmin mielikuvaani isoäidin kaalikääryleistä.

Kaalikääryleiden kanssa söimme puolukkahilloa ja suolakurkkuja. Nam!


Kaalikääryleet - Mamma Mia
iso kaalinpää
1/2 kg tavallista jauhelihaa
2 dl kypsää riisiä
4 dl kermaa
siirappia
4 lihaliemikuutiota
valkopippuria
suolaa
2 munaa
voita

Kermaa tarvitaan neljä desilitraa eli kaksi purkillista. Kerma ei saa olla mitään kevytkerman litkua vaan paksua vispikermaa. Jos oikein hirvittää, voi toisen purkin kohdalla panna silmät kiinni. Pois sitä ei saa jättää, muuten kääryleistä tulee vaimon kaalikääryleitä.
Keitä kaalia suolattomassa vedessä sen verran, että lehdet vähän laiskistuvat. Nosta kaalinpää vedestä valumaan äläkä kaada keitinvettä pois. Lehdi kaali. Silppua sisimmät pikkulehdet jauhelihan, munien ja kypsien lihaliemessä keitettyjen riisien joukkoon ja mausta täyte valkopippurilla, suolalla, siirappi- ja kermatilkalla.
Kuumenna korkealaitainen pelti uunissa sillä aikaa, kun kiehautat pari kolme desilitraa kaalinpään keitinveteen tehtyä lihalientä.
Ota pelti uunista ja sulata siinä reilusti voita saman tien. Rullaa kääryleet pellille ja ennen kuin pistät sen uuniin käännä kääryleet nurin niskoin. Paista niitä 225-asteisessa uunissa niin kauan, että ne ovat melkein kärähtämäisillään.
Vedä pelti ulos ja valele kaalikääryleitä langanohuella siirappinorolla ja vähän paksummalla kermalurituksella. Käännä sitten kääryleet ja pane pelti taas uuniin.

Kun toinenkin puoli on valeltu ensimmäisen kerran ja kääryleet taas käännetty, pitää lämpöä vähentää alle 200 asteeseen. Sitten paistetaan, valellaan ja käännellään kermalla ja toisinaan siirapilla, välillä kaalin keitinveteen tehdyllä lihaliemellä ja pannulle valuneella tummankiiltävällä nesteellä.
Parin tunnin kumartelun ja paistamisen jälkeen käännetään lämpö uunista kokonaan pois. Kääryleet jätetään uuniin hautumaan omia aikojaan.
Nyt on keittiössä niin ihana tuoksu, että on ihan pakko maistaa. Kääryleet maistuvat hyvälle, mutta eivät vielä alkuunkaan äidin kaalikääryleille. Niitä saadaan valitettavasti vasta huomenna.
Nosta pelti kylmään paikkaan ja peittele se turvaan. Pane kupillinen kaalinkeittovettä jääkaappiin ja heitä loput menemään.
Lykkää pelti sitten huomenna hyvissä ajoin ennen päivällisaikaa uuniin, valeltuasi kääryleitä sitä ennen jääkaapissa olleella kaalivesitilkkasella ja kermalla. Kuumenna kääryleitä miedossa lämmössä. Silloin ne saavat sen oikean, äidin kaalikääryleiden maun.
Kootut kokkaukset, Mysi Lahtinen, Otava, 1991

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Juustopallerot



Jääkaapissa oli valkuaisia, joille halusin jotain käyttöä. Yleensä päädyn tekemään valkuaisista marenkia, mutta nyt kaipasin jotain muuta. Pienen tutkiskelun jälkeen löysin juustopalleroiden reseptin karppaus.infon sivuilta.

Pallerot olivat tosi hyviä! Itse käytin juustona oltermannin jämät ja valmiit pallerot tarjoilin tuorejuuston ja miniluumutomaattejen kanssa. Mielestäni pallerot tarvitsivat seurakseen jotain raikasta, koska ne olivat odotettua suolaisempia.

Ohjeen mukaan reseptistä riittää kahdelle henkilölle, mutta mielestäni palleroita olisi riittänyt neljälle pieneksi purtavaksi.


Juustopallerot
4 dl juustoraastetta
4 munanvalkuaista
2 tl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta


Massa raakana
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää muut aineet varovasti nostellen sekaan. Jauhot kannattaa melkein siivilöidä. Tee n. sentin kokoisia kökkäreitä leivinpaperin päälle ja paista heti 225 asteessa kunnes ovat kullanruskeita. Paisuvat noin kaksinkertaisiksi. Pallerot eivät siedä säilytystä, joten ne kannattaa syödä heti.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Häränhäntää ja ohra-varhaiskaalipaistosta


Viime torstain (3.5.2012) Hesarissa oli ruokaosiossa ohje häränhännille, joten lauantaina Stockalta lähti mukaan monta hännän palasta. Käsittääkseni häntiä löytyy koko ajan enemmän ja enemmän kauppojen lihatiskeiltä, mutta jos tiskillä niitä ei ole, niin usein häntiä löytyy myös pakastettuina koirille. Eiköhän näitä voi syödä ihan samalla tavalla kuin lihatiskinkin tavaraa, tosin nämä koiralle tarkoitetut pakasteet ovat saattaneet olla pakastettuina vähän pidemmän aikaa.


Olen kuulemma maistanut häränhäntää aikoja sitten Espanjassa, mutta koska minulla ei ole tästä mitään muistikuvia nuoren ikäni vuoksi, niin ei minulla ollut mitään odotuksiakaan maun suhteen. Uusia juttuja on kuitenkin aina kiva maistaa, joten odotin innolla lopputulosta. Ainoat muutokset mitkä teimme alkuperäiseen ohjeeseen oli varsisellerin vaihtaminen lanttuun, timjamin vaihtaminen rosmariiniin ja sienikammoisen syöjän vuoksi herkkusienten jättäminen pois (valitettavasti). Pakko vielä mainita, että hännät olivat yllättävän täyttäviä. 12 palasesta riitti syötävää seitsemälle päälle, ja osa syöjistä olivat vielä nuoria miehiä, joten ruokahalua riitti. 

Hännät ruskistumassa

Lisäkkeeksi valmistimme ohjeen ohessa ollutta ohra-savoijinkaalipaistosta, mutta savoijinkaalin korvasimme ihanalla varhaiskaalilla. Paistos pelitti tosi hyvin häntäpadan kanssa. Tämän lisäksi meillä oli vielä salaattia ja uusia perunoita.

Ohra-kaalipaistos

Häränhäntiä viinissä
2 kg häränhäntää paloina
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl ruokaöljyä
3 sipulia
pala lanttua 
2 valkosipulin kynttä
2 rkl tomaattipyreetä
4 dl punaviiniä
noin 6 dl voimakasta lihalientä
tuoretta rosmariinia
1 laakerinlehti
suolaa ja mustapippuria

Poista hännästä suurimmat rasvat pois pienellä veitsellä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pyöritä hännät vehnäjauhoissa ja paista tilkassa öljyä ruskeiksi joka puolelta. Kuori sipulit. Hienonna sipulit, ja kuutioi lanttu. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne kevyesti. Kuullota vihannekset kattilassa tomaattipyreen kera. Lisää joukkoon nesteet ja häntäpalat. Lisää mausteeksi vielä rosmariini oksia ja laakerinlehti. Anna häntien hautua miedolla lämmöllä noin kolme tuntia. Liha on kypsää, kun se irtoaa kevyesti luusta.

Ohra-savoijinkaalipaistos 
200 g kokonaisia ohrasuurimoita 
1 pienehkö varhaiskaali 
2 palsternakkaa 
2 porkkanaa 
1 sipuli 
2 rkl voita 
suolaa ja mustapippuria
Keitä ohrasuurimot kypsiksi väljässä vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta huolellisesti.
Pilko kaali suikaleiksi. Kuori ja kuutioi palsternakat, porkkanat ja sipuli.
Paista kaikki kasvikset voissa, kunnes ne ovat hieman pehmenneet. Lisää mukaan ohrasuurimot ja jatka paistamista hetki. Mausta paistos suolalla ja pippurilla.





Hännät ennen haudutusta
Hännät haudutuksen jälkeen



maanantai 23. huhtikuuta 2012

Bo ssäm

Mureaa possua

Sunnuntain kunniaksi valmistimme bo ssämiä. Se on korealainen ruokalaji, jossa mureaa possua (resepti alla), kimchiä ja erilaisia kastikkeita kääritään salaatinlehteen. Ihanan rentoa ruokailua ja jokaisesta salaattikääröstä voi tehdä erilaisen ja omaan makuun sopivan. Lisäksi tämän mahtavan ruokalajin valmistaminen on naurettavan helppoa ja vähän vaivaa vaativaa. Reseptin löysin Martha Stewartin nettisivuilta ja tämän lisäksi lisäkkeisiin otin mallia Me naiset -nettisivuilla olleesta Minka Björckiin liittyvästä artikkelista.

Bo ssäm, possu näyttää kuvassa palaneelta, vaikka se ei sitä ollut
Jos teet kimchin itse, niin muista valmistaa se joitakin päiviä aikaisemmin, jotta se kerkeää tekeytyä hyvin. Kimchin lisäksi teimme kevätsipuli-inkiväärikastiketta (resepti alla). Näiden lisäksi meillä oli pilkottua punaista chiliä, inkivääriä, riisiä ja mummon kurkkuja. Lisäkkeeksi voi oikeastaan laittaa mitä vaan. Käsittääkseni tulinen kastike on bo ssämissä yleisesti käytetty kastike, mutta korvasimme kastikkeen chileillä. Ohjeen mukaan kääröön olisi tullut myös ostereita, mutta ne jätimme tällä kertaa pois.

Korianteri, chili

Etsiessäni kaupasta sopivaa salaattia kääreeksi näin vuoden ensimmäiset varhaiskaalit, joten päätin ottaa niitä. Varhaiskaali sopi kääreeksi erittäin hyvin, joten kannattaa testata jos vain on mahdollisuus. Mietin myös roomansalaatin ostoa, mutta eiköhän salaatti kuin salaatti aja asian.

 Reseptin mukaan lihan tulisi olla pork buttia. Tämä ei siis ole possun perää, vaan ennemminkin olkapäätä. Kaupassa arvoin kasslerin ja etuselän välillä, mutta lopulta päädyin ostamaan 1,5 kg painavan luullisen etuselän. Veljeni kokeili samaa reseptiä kasslerilla, ja lihasta oli tullut kuulemma hyvää, joten eiköhän kummatkin osat sovi yhtä hyvin tähän reseptiin.


Mureaa possua

1. päivä

1,5 kg porsaan etuselkää
1 dl sokeria
1 dl suolaa

Sekoita suola ja sokeri keskenään. Hiero seos possun ympärille. Laita possu astiaan ja peitä astia  kelmulla. Laita se jääkaappiin vähintään kuudeksi tunniksi, mielellään yöksi. 

2. päivä
1/2 rkl suolaa
3 rkl ruokokidesokeria

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Possusta on irronnut jääkaapissa nestettä, joten kaada neste pois ja laita possu takaisin kuivaan uunivuokaan. Laita possu uuniin noin neljäksi tunniksi. Voitele lihaa tunnin välein uunivuokaan irronneella rasvalla. Liha on sopivaa kun se on kypsää ja sen saa helposti revittyä palasiksi haarukalla. Ota liha pois uunista ja nosta lämpötila 250 asteeseen. Sekoita sokeri ja ruokokidesokeri keskenään ja laita seos possun pinnalle. Laita possu takaisin uuniin ja anna pinnan paahtua mukavan ruskeaksi, noin 10-15 minuutin ajan.

Murea possu revittynä


Kevätsipuli-inkiväärikastike
2 dl pilkottua kevätsipulia
noin 2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
loraus öljyä (me käytimme seesamiöljyä)
pieni loraus soijaa
erittäin pieni loraus etikkaa
ripaus suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään. Anna olla jääkaapissa 20 minuuttia ennen tarjoilua.


Kevätsipuli-inkiväärikastike


Kun kaikki lisäkkeet ovat valmiita, niin salaatti käteen, revi possua sopivan verran salaatin sisälle ja päälle omaan makuun sopivat lisäkkeet ja ei kun nauttimaan!

Bo ssäm!