 |
| Valmiit kaalikääryleet, näyttävät palaneilta, mutta eivät sitä oikeasti olleet. |
Kaalikääryleet on yksi parhaista asioista syksyssä! Tästä huolimatta täydellistä reseptiä ei vielä ole löytynyt. Yleensä ne vanhimmat ja perinteikkäimmät reseptit ovat parhaita, joten päätin kokeilla kääryleitä Mysi Lahtisen reseptillä.
Kääryleiden teko vaati paljon aikaa, koska ne ovat vasta syömävalmiita toisena päivänä. Tämä sopi meidän talouteen mainiosti, koska perjantaina aloitimme kääryleiden valmistamisen ja lauantaina 20km vaelluksen jälkeen tyrkkäsimme yön yli muhentuneet kaalikääryleet uuniin hitaasti lämpenemään. Mikä sen ihananpaa kuin maukas ruoka pitkän ulkoilun jälkeen!
Reseptiin voisin lisätä vielä sen, että kaalin ranka kannattaa leikata veitsellä ohuemmaksi ennen kääryleen käärimistä, koska näin sen saa paremmin rullalle.
 |
| Kääryle ennen käärimistä |
Kääryleet olivat hyviä, mutta silti joku puuttui. Odotin kääryleistä ihanan siirappisen makeita, mutta ne olivat vähän vaisuja. Riisin sijasta käytin ohrasuurimoita, mutta muuten noudatin ohjetta orjallisesti. Käytin kuohukermaa, kuten reseptissä painotettiin, mutta mielestäni pienempikin määrä olisi riittänyt. Tokan päivän jälkeen pyöräytin kääryleiden päälle runsaasti suolaa ja kaadoin oikein paljon siirappia perään. Kolmantena päivänä kääryleet alkoivat jo vastata paremmin mielikuvaani isoäidin kaalikääryleistä.
Kaalikääryleiden kanssa söimme puolukkahilloa ja suolakurkkuja. Nam!
Kaalikääryleet - Mamma Mia

iso kaalinpää
1/2 kg tavallista jauhelihaa
2 dl kypsää riisiä
4 dl kermaa
siirappia
4 lihaliemikuutiota
valkopippuria
suolaa
2 munaa
voita
Kermaa
tarvitaan neljä desilitraa eli kaksi purkillista. Kerma ei saa olla
mitään kevytkerman litkua vaan paksua vispikermaa. Jos oikein hirvittää,
voi toisen purkin kohdalla panna silmät kiinni. Pois sitä ei saa
jättää, muuten kääryleistä tulee vaimon kaalikääryleitä.
Keitä kaalia
suolattomassa vedessä sen verran, että lehdet vähän laiskistuvat. Nosta
kaalinpää vedestä valumaan äläkä kaada keitinvettä pois. Lehdi kaali.
Silppua sisimmät pikkulehdet jauhelihan, munien ja kypsien lihaliemessä
keitettyjen riisien joukkoon ja mausta täyte valkopippurilla, suolalla,
siirappi- ja kermatilkalla.
Kuumenna korkealaitainen pelti uunissa
sillä aikaa, kun kiehautat pari kolme desilitraa kaalinpään keitinveteen
tehtyä lihalientä.
Ota pelti uunista ja sulata siinä reilusti voita
saman tien. Rullaa kääryleet pellille ja ennen kuin pistät sen uuniin
käännä kääryleet nurin niskoin. Paista niitä 225-asteisessa uunissa niin
kauan, että ne ovat melkein kärähtämäisillään.
Vedä pelti ulos ja
valele kaalikääryleitä langanohuella siirappinorolla ja vähän
paksummalla kermalurituksella. Käännä sitten kääryleet ja pane pelti
taas uuniin.
Kun toinenkin puoli on valeltu ensimmäisen kerran ja
kääryleet taas käännetty, pitää lämpöä vähentää alle 200 asteeseen.
Sitten paistetaan, valellaan ja käännellään kermalla ja toisinaan
siirapilla, välillä kaalin keitinveteen tehdyllä lihaliemellä ja
pannulle valuneella tummankiiltävällä nesteellä.
Parin tunnin
kumartelun ja paistamisen jälkeen käännetään lämpö uunista kokonaan
pois. Kääryleet jätetään uuniin hautumaan omia aikojaan.
Nyt on
keittiössä niin ihana tuoksu, että on ihan pakko maistaa. Kääryleet
maistuvat hyvälle, mutta eivät vielä alkuunkaan äidin kaalikääryleille.
Niitä saadaan valitettavasti vasta huomenna.
Nosta pelti kylmään paikkaan ja peittele se turvaan. Pane kupillinen kaalinkeittovettä jääkaappiin ja heitä loput menemään.
Lykkää
pelti sitten huomenna hyvissä ajoin ennen päivällisaikaa uuniin,
valeltuasi kääryleitä sitä ennen jääkaapissa olleella
kaalivesitilkkasella ja kermalla. Kuumenna kääryleitä miedossa lämmössä.
Silloin ne saavat sen oikean, äidin kaalikääryleiden maun.
Kootut kokkaukset, Mysi Lahtinen, Otava, 1991